Yön ohjelma

Aviopari Lucy ja Jonathan asustavat saksalaisessa Wismarin satamakaupungissa. Kiinteistönvälittäjä Jonathan lähtee Transylvaniaan tapaamaan kreivi Draculaa, joka on kiinnostunut talosta Wismarissa. Itsevarma ja innokas Jonathan menee Draculan linnaan huolimatta kyläläisten varoituksista. Nähtyään valokuvan Jonathanin vaimosta Dracula päättää välittömästi ostaa talon. Kysymys kuuluu missä aikeissa tämä muuttaa Wismariin…

Bram Stokerin romaanista ja F. W. Murnaun siitä vuonna 1922 ohjaamasta mykkäfilmatisoinnista Herzog loi omanlaisensa tulkinnan, jossa korostuu vampyyrin parantumattoman surullisen yksinäisyyden kuvaus. Klaus Kinski on Draculan roolissa valkokangashistorian unohtumattomimpia ilmestyksiä. Lucya ja Jonathania esittävät Isabelle Adjani ja vastikään edesmennyt Bruno Ganz. Draculan apuria Renfieldiä näyttelee surrealisti Roland Topor. Musiikista vastaa krautrock-yhtye Popol Vuh.

Amerikkalaisessa pikkukaupungissa teini-ikäiset Steve ja Jane näkevät, miten meteoriitti iskeytyy maahan. Pian käy ilmi, että meteoriitti onkin ulkoavaruudesta saapunut avaruuslima, joka alkaa syödä ihmisiä. Steve McQueen on ensimmäisessä pääroolissaan tässä varhaisessa scifi-elokuvassa.

Jennifer Baines (Samatha Eggas) ja hänen aviomiehensä Mark (Roy Cameron Jenson) löytävät saatanan palvontaan käytetyn temppelin. He vievät sieltä kotiinsa arkun, mutta sieltä ei löydy muuta kuin pölyä.
Yöllä pöly muuttuu kummalliseksi kädeksi, demonoidiksi, mutta yhtäkkiä se häviää. Tämän yön jälkeen Mark muuttuu. Hän jättää Jenniferin ja lähtee Las Vegasiin. Kun Mark viimein huomaa olevansa pahan vallassa, hän yrittää katkaista vasemman kätensä, mutta kuolee itse.
Jennifer ja isä Cunningham (Stuart Whitman) menevät Markin haudalle, mutta se on tyhjä. Isä Cunningham pelkää että Jennifer on demonoidin seuraava uhri ja vie hänet kirkkoon turvaan, mutta kuoleman lähettiläs tunkeutuu sinnekin. Pelottavassa taistelussa demonoidia vastaan he luulivat jo voittaneensa ja sirottelevat tuhkan tuuleen uskoen, että he ovat rikkoneet kirouksen…

Peter Neal (Anthony Franciosa) kirjoittaa kaikkein väkivaltaisimpia kauhuromaaneja. Eräänä päivänä hän löytää yllättäen itsensä keskeltä sellaista. Sarjamurhaaja häiriköi ja vainoaa häntä. Kaikki hänen viimeisintä kirjaansa työstäneet joutuvat uhreiksi yksitellen…

Trilleriä ja puhdasta kauhua yhdistävä Tenebre – pelkoa ei voi paeta (1982) on Dario Argenton huippukauden pidetyimpiä töitä.

Suspirian (1977) uskomattomasta kuvauksesta vastannut Luciano Tovoli korostaa tällä kertaa realistisen kylmiä sävyjä. Kliinisyyttä lisää elokuvan modernia arkkitehtuuria hyödyntävä lavastus. Musiikista vastaavat Argenton hoviyhtyeen Goblinin keulahahmot Claudio Simonetti, Massimo Morante ja Fabio Pignatelli. Pääosissa nähdään Franciosan lisäksi John Saxon, Giuliano Gemma ja ohjaajan puoliso Daria Nicolodi sekä Veronica Lario, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Silvio Berlusconin vaimona (1990–2014).

Tässä itsensä Sam Raiminkin osin tuottamassa leffassa hallitus on perustanut Anti Zombie -ryhmän harventamaan elävien kuolleiden joukkoa. Ihan kuin siinä vastustajassa ei muka olisi jo tarpeeksi, niin vastassa on myös kultti, jonka mielestä zombit ovat jumalan tahto. Kun yksi ryhmän jäsenistä saa zombi-infektion, tulee päämääräksi löytää jonkinlainen pelastuskeino. Raimilta lainattuja kuvakulmia ja kamera-ajoja piisaa. Samoin miellyttävissä määrin gorea ja kämäistä näyttelemiestä. Nuoruuden into ja tekemisen meininki näkyy ja tuntuu. J.R. Bookwalter ei ole järin omaperäinen ohjaaja, mutta kyllähän tämä kaiken kaikkiaan kelpo zombiehalpis on.

Modernin kauhuelokuvan ikonisimpiin tekijöihin lukeutuva Tobe Hooper menehtyi 74-vuotiaana 26.8.2017. Legenda jätti jälkeensä liki 20 pitkää ohjausta, joista yksi on ylitse kaikkien muiden.

The Texas Chain Saw Massacre (1974) määritteli koko kauhuelokuvan lajityypin uudelleen vähintään yhtä rohkeasti kuin Hitchcockin Psyko (1960). Se kohosi myös yhdeksi 1980-luvun Suomen ylikuumenneen sensuurikeskustelun avainteoksista.